Blogeja lukemalla olen kehittänyt omaa tyyliäni ihan valtavasti. Olen saanut tietoa lastenvaatemerkeistä, kuvittajista, suunnittelijoista, kaupoista, tyyleistä ja designista. Olen saanut vertaistukea äitiyteen, tutustunut ihmisiin, toteuttanut projekteja, verkostoitunut, inspiroitunut. Olen joskus ohimennen miettinyt, että miksi bloggaan. Mikä siitä tekee niin mielekästä? En tiedä, mutta aion ehdottomasti jatkaa! Uusi blogi ja uudet kujeet löytyy täältä. Posted by Johanna - Photo Diaries.

Noin 15 min siinä meni. Kuva hieman huono ja kaapinovea tarvitsee hieman säätää että menee kokonaan kiinni, mutta pidän tästä! Tiistai 28. Viime kesänä ostin kesäretkellä kirppikseltä yhden vanhan merikartan. Muistelen että joku siinä kovasti kyseli että mihin ihmeeseen sitä muka tarvitsen. En tiennyt muuta kuin että tarvitsen niitä edes yhden.

Ethän käytä kuviani ilman lupaani. Täällä ollaan, en ole lopettanut ruoanlaittoa, mutta olen joutunut muuttamaan suhtautumistani ruokaan ja sen tekemiseen, sopeutuminen vaatii aikaa ja olen hidas sopeutuja. Aikamoista opettelua tämä on ollut, mutta voin selkeästi paremmin kun olen ottanut reilummin hiilihydraatteja jokapäiväiseen ruokavaliooni. Minulle tämä näyttää sopivan, olen saanut tehoni takaisin ja.

Lähdimme maanantaina etsimään kierrätyskeskus Patinasta jakkaraa tai pinnatuolia mun yöpöydäksi. Löysin kauniin vanhan pinnatuolin muutamalla eurolla, alennusmyyntien aika oli kierrätyskeskuksessakin. Poikakin löysi itselleen mieluisan punaisen kiikkustuolin, pojan ensimmäinen ihkaoikea tuolirakkaus. Ja aivan ihana väripilkku olohuoneeseen! Ehkä illalla ehtisi värittelemään. Kävimme siskon kanssa huhtikuussa Sisustus Chillin pop up -myymälässä Vääksyssä ihanassa kivijalkamyymälässä.

Sisustamista, käsitöitä, tuunailua ja meidän elämää. Alla kurkihirren oman, lämmössä kotilieden soman. Tänne tulee päiviteltyä enää tosi harvoin, joten jos. Meidän sisustuskuulumisia haluat tiuhempaan seurata. Niin blogi päivittyy useammin tuolla Instagramin puolella. Lämpimästi tervetuloa kaikki sinne! Viime aikoina minut on vallannut sellainen. Tuloksena tästä, olen alkanut karsimaan.

Kuulkaa ystävät, niin ihanaa ja antoisaa kuin tämä blogin pitäminen onkin, on nyt ihan pakko todeta, ettei aikani millään riitä kaikkeen. Ottaen huomioon viimeaikaisen postaustahtini tämä ei varmaan ole yllätys kenellekään, mutta olen itse pitänyt itselleni yllä toivoa siitä, että kohta aktivoituisin taas.